maanantai 30. syyskuuta 2013

Jottai tarttis tehrä

Eilisestä ja aamuisesta vtutuksesta sisuuntuneena mietin, että tänään on pakko tehdä koiran kanssa edes jotain, jotenpa ajettiin jälki! Edellisestä metsäjäljestä on jo ikuisuus, kesän aikana ollaa pari peltojälkeä tehty.. Mettään lähtö oli aika extempore päätös, ja olishan sen paremminkin voinut suunnitella, esim. jättää koiralta aamuruoka pois, mutta onneksi tuo on niin ahne, että ei haitannut menoa. Jälki oli joku 100m pitkä, loivasti kaartuva, tuuli tuli hieman jälkeä vastaan, makupaloja ehkä joka 10. askeleella. En merkannut kuin alun pienellä risulla, sai vanheta reilut puoli tuntia, jonka aikana käytiin kävelemässä pieni lenkki metsäautotiellä. Lenkin jälkeen hetken "huilitauko" autossa. Lähinnä autossa törötystä sen takia, että saadaan jäljelle lähtövalmistelut tehtyä "puhtaalta pöydältä". Koiralle siis jälkivaljaat niskaan ja mennääs ettimään jälkeä -höpötystä; selvästi tiesi mitä ollaan menossa tekemään ja jo takakontista kurkistellessa koitti ottaa vainua jäljestä, ehkä namien haju sinne asti tulikin, vaikkei jälki ihan auton vierestä lähtenytkään. Hallittu autosta tulo viereen -käskyllä (sivukäskyn vapaampi arkiversio) ja lähellä -käskyn alla jäljen päähän. Lähti ajamaan hyvin ja tarkasti, välillä sai menoa liinasta vähän himmailla. En tosiaan merkannut jälkeä, koska luulin muistavani ja toisaalta halusin luottaa koiraan. Jossain kohtaa ajauduttiin jäljestä vähän vasemmalle, ilmeisesti tuuli siirsi jälkeä sen verran, mä luulin, että jäljellä ollaan :P Koira lähti päättäväisesti yhtäkkiä oikealle, meinasin jo estää, kunnes näinkin loppupalkkapurkin jonkin matkan päässä edessä oikealla. Selvittiin siis loppuun asti ja sain olla tyytyväinen koiruuteen :)

Kentällä treenaamiseen liittyen oon nyt koko päivän pohtinut, että mitä sen kanssa tekee.. Varmaan yks kokeiltava vaihtoehto on treenata nyt jonkin aikaa vain ja ainoastaan kentälle menoa; hallitusti haahuilematta mennään töihin, ihan niin kuin jäljellekin. Mun oma vikahan se tottakai suurimmaksi osaksi on, että oon sen tähän pisteeseen päästänyt; autolta kentälle meno on sellainen pakollinen välivaihe, jolloin koira saa tehä melkein mitä vaan (no ei saa, mutta ei sille ole myöskään annettu tarpeeksi selkeää kriteeriä mitä tehdä) ja sitten yhtäkkiä kentällä pitäiskin olla skarppina ja unohtaa kaikki muu. Jollakin koiralla se voi toimia mutta ei tolla. Päätin sitten, että kokeillaan ainakin jatkossa harjoitella siten, että aluksi käytän koiran pissa/haistelulenkillä (kuten nytkin), sitten koira autoon, jonka jälkeen autosta tulo hallitusti viereen ja lähellä -käskyllä kentälle, jossa joku istu tms. maailman helpoin käsky ja bileet pystyyn ja koira autoon. En tiedä toimiiko, mutta vois ainakin kokeilla..? Tajusin nimittäin, että nyt sillä ei ole myöskään ollut tarpeeksi selkeää eroa, onko koira tulossa autosta kusilenkille vai töihin. Tai joo, oonhan mä sille siinäkin höpöttänyt mennääs tottisteleen jne, mutta autosta ulostulo käskyt on olleet samat, että ehkä se näin erottaa ne paremmin ja tulee selkeämmäksi milloin saa haahuilla ja millon olla skarppina. Toivottavasti. Jotain pitää ainaki kokeilla, ei tässä mitään menetäkään ;)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti