perjantai 28. maaliskuuta 2014

Viimeset aksat

..ainakin tältä keväältä. Saa nähdä josko sitä taas loppukesästä/syksymmällä olisi saumaa aloittaa jossain ryhmässä - jos paikan saa..

Tehtiin taas kahta eri rataa, joissa molemmissa oli paljon hankalia paikkoja. Heti alussa oli ihme säätöä, kun koira ei pysynyt paikallaan! Harvinaista, en muista edes milloin olisi noin tehnyt. Sitähän se kyllä tuppaa tekemään, ettei suoritakaan ekaa estettä ja lähtee (tai yrittää lähteä) siitä sinkoilemaan ympäriinsä, mutta ei juuri koskaan tuollalailla karkaa paikaltaan mun perään. Palkkasin sitten ihan vain pysymisestä ennenkuin aloitettiin. Yhdessä kohtaa olisi pitänyt ehtiä tehdä persjättö, jotta koira olisi osannut sujuvasti kääntyä esteen jälkeen oikealle puolelle, mutta enhän mä mitenkään ehtinyt R:n edelle. Tein sitten takaaleikkauksella, mutta piti reilusti hidastaa ennen hyppyestettä, jotta koira ei hyppää liian pitkälle ja pääsee sujuvasti kääntymään seuraavalle esteelle. Puomin kanssa oli alkuun ongelmaa, kun molemmin puolin puomia oli putket, jolloin mä jouduin kiertämään esteen suht kaukaa, ja tuo koira on niin kiinni mussa radalla, että hyppäsi joka kerta puomin ylösmenolta pois ja meni putkeen.. Saatiin sentään onnistumaan ja alastulolla palkkausta kontaktilla pysymisestä. Meinasi vain olla koira jotenkin niin kiepeillä nakeista (nälkä tekee tehtävänsä? ;)), että meni melkoiseksi säädöksi tämäkin ennenkuin pylly saatiin esteellä pysymään.

Toisella radalla hankaluuksia tuottivat etenkin kepit, jonne menot oli tosi hankalista kulmista ja Rokinhan nyt joutuu saattamaan ihan esteelle asti, kun se ei vaan sitä osaa ja tuntuu että tokkopa ikinä oppiikaan.. Ekalla yrityksellä taisi mennä koko esteen jo ihan kivasti ja kivalla rytmillä, mutta jossain vaiheessa tätäkin sitten säädettiin tuhottoman kauan; mun olis pitänyt päästä edes askeleen edelle koiraa, jotta seuraavana olleelle hypylle lähettäminen olisi onnistunut sujuvammin. Mutta ei, jos yhtään milliä menen koiran mielestä liian kauas niin alkaa oikomaan. Ihan sama vaikka miten pitää kättä koiran kohdalla ja koittaa näin saada sen pysymään. Sitten, kun tuo on välillä niin herkkis, niin jopa kepin jotenkin kolahtaessa rytmi katoaa ja yksi väli jää menemättä tms.. Lopetettiin tämäkin hinkkaus kuitenkin onnistuneeseen suoritukseen.

Muuria suorittaessa toiselle puolelle mennessä oli A houkuttimena ja toisella puolella keinu, ja näissä mun piti olla tosi aikasessa vaiheessa huutamassa seuraava estettä, ettei ehtinyt lukita väärää, koska sinnehän se sitten meinasi vängälläkin karata. Mutta kivat treenit oli ja hyvillä mielin voidaan nyt jättää aksa tauolle (ja hautumaan pojan päähän :D). Ehkä täytyy niitä kontakteja ainakin koittaa käydä hallilla itsekseen reenaamassa.







maanantai 24. maaliskuuta 2014

Hallilla

Pitkästä aikaa päästiin omalle tokovuorolle hallille mukaan. Porukkaa olikin paljon paikalla ja jaettiin halli sermeillä kahtia. Alkuun piti herätellä vähän koiran keskittymistä, kun aidan takana treenattiin samalla jotain vauhdikasta mikä meinasi Rokkia häiritä. Nopeasti kuitenkin unohti toisen. Tehtiin noutoa ja hyppynoutoa. Hyppynoutoa ei olla juurikaan ainakaan ihan kapulalla tehty, patukalla joskus. Appari kävi heiton jälkeen laittamassa kapulan suoraan esteen taakse, koska poukkoili keinonurmella mihin sattuun ja piti varmistaa, että koira tulee esteen yli takaisinkin. Näissä ei kauheasti ihmeellistä ollutkaan, vähän aluksi este kolisi paluussa, kun koira varmaan keskittyi enemmän kapulan pitoon kuin hyppyyn, mutta alkoi sujua parin toiston jälkeen (este oli noin sään korkuinen). Olin esteen takana houkuttelemassa paluussa ja vapautin heti hypyn jälkeen.

Pelkässä noudossa palkkailin pariin kertaan pelkästä pysymisestä; kun meinasin heittää tai olin heittänyt. Hyvin pysyi. Sitten itse noutoa ilman luovutusta. Kerran meinasi heiton jälkeen lähteä, nytkähti oikein kunnolla eteenpäin ja otettiin alusta uudestaan. Hallissa on ärsyttävästi valaisimet tosi tosi matalalla ja heittäminen on tosi vaikeaa, kun pitäisi heittää pitkälle mutta matalalla. Ja kerran sitten kapula lipesi osuen loisteputkeen, mutta ei onneksi lamppu hajonnut! Niitä sirpaleitahan olisi ollut sitten kiva siivota sieltä nurmelta.. Lampun kannatin vain hajosi, mutta itse loisteputki jäi roikkumaan johtojen varassa. Tästä ollaan monesti puhuttu ja toisiamme varoiteltu, että lamppuihin ei sitten viskota, mutta niin vain lipesi, vaikka kuinka yritti huolella heittää.

Jossain välissä tehtiin ryhmäpaikkamakuu, aika taisi olla 2 min. Appari oli taas hihnan päässä varmistamassa, ja just kun olen Rokin paikkamakuun haukkunut niin toinen teki varmaan parhaan suorituksensa! Oli reunimmaisena, mutta edes vieressä ollut bc-tyttö ei kiinnostanut, eikä juurikaan haitannut, vaikka jotain koiraa palkattiin ym, kertaakaan ei nimittäin piipannut! Ihmeiden aika ei ole ohi. Muutaman kerran vähän nuuski maata tassujen vieressä, mutta muuten tapitti mua koko ajan :) En tiedä oliko joku vaikutuksensa sillä, että oltiin ekana koirakkona kentällä ja ehdin hieman rauhoitella koiraa ennen paikallolon alkamista, joten ei ehtinyt vetää niin hirveitä kierroksia muista koirista kuten yleensä, jos halliin tullessa siellä on jo porukkaa paikalla.. Mutta hyvä näin. Toista kierrosta me ei ehditty ottaakaan, kun oli tosiaan porukkaa paljon ja uusia tyyppejä tutustumassa toimintaan ja mun piti vielä kiirehtiä pitämään arkitokokurssia.

tiistai 11. maaliskuuta 2014

Ollaan me treenattu ;)

Oho, huomaamatta tullut taas aika pitkä tauko viime tekstin jälkeen. No, tässä on kyllä ollut kaikenlaista ohjelmaa ja muuta mietittävää että on vähän jäänyt..

Viime torstaina oltiin kuitenkin aksaamassa. Kauheasti en sieltä kyllä enää mitään muista. Keppejä pohdittiin jälleen, kuinka kättä saisi häivytettyä. Kokeiltiin ilman käsiapuja ja tällöin R menee noin joka toisesta välistä.. Joku ehdotti, että tekee vaan näin, mutta jättää palkatta jos luistaa. Mä en ite ehkä usko tähän, koska sehän saattaa silti luistaa vaikka 9 kertaa 10 ja siitä yhdestä onnistuneesta saa sitten palkan, mutta eikö se joka toisen kepin rytmi sitten jää lihasmuistiin...?  Ohjureita mietittiin kanssa, josko niillä saisi sitä rytmiä jäämään sille paremmin? No, mä en jaksa ottaa tästä ressiä, alkaa joskus toimimaan jos alkaa.. Myös kontakteja JÄLLEEN KERRAN pohdittiin ja päädyttiin nyt siihen, että opetetaan sille se takapää (alastulon) kontaktilla seisominen ihan erikseen. Tätä tietysti pitäisi päästä mahdollisimman paljon treenaamaan tai kyhätä kotiin joku koroke tms mille koira opetetaan takajalkansa nostamaan.

Mä en oikein tiedä mitä tehdään koko agin kanssa, voi olla, että se nyt kevääksi ainakin jää pienelle tauolle. Huhtikuun alussa alkaa seuraava 3 kuukauden treenijakso ja olen vähän miettinyt, että jätetään meidän treenipaikka ainakin siitä jaksosta pois. Kun ei vain aika riitä kaikkeen ja harmittaa maksaa treenit etukäteen ja sitten pääsee ehkä hyvällä tuurilla puolelle treenikerroista.. Eikä se noin kerran kahteen viikkoon treenailu ainakaan mitenkään kovin tavoitteellista voi olla. Irtopaikkoja on kuitenkin viikoittain myynnissä, niin ostaa sitten niitä, kun sattuu itselle sopimaan, eikä tarvitse stressata "turhan" maksamisesta, kun maksaa jokaisen tunnin erikseen.

Lauantaina oltiin A:n tokokurssilla. Ekalla vuorolla tehtiin hyppyä, jota ei olla tehty aikoihin. Sehän sujuikin lähes täydellisesti, joten ei jääty sitä hinkkaamaan sen enempään. Sitten katsottiin murheenkryyni seuraamista. Lyhyillä pätkillä koira tekee innokkaasti ja hyvässä kontaktissa, mutta kun matka yhtään pitenee, se ehtii vilkuilla ympärille ja koko suorituksesta tulee oikein matkalaukkuseuraamisen esimerkkisuoritus. A oli sitä mieltä, että tolla seuraamisella kyllä menee tokon alokkaan tai BH:n läpi, mutta jos tavoitteet on yhtään pidemmällä niin hän opettaisi koko seuraamisen uudestaan täysin uutena temppuna.. Meillä tuskin tavoitteet on yhtään korkeammalla, jos ylipäänsä missään, mutta päätin ottaa tän nyt haasteena itselle ja että opetan sille uuden seuraamisen. "Vanhaa" seuraamista voi sitten pitää sellaisena paikasta toiseen kuljetus käskynä. Uusi seuraaminen opetaan siis niin, että koira opetetaan koskemaan kuonolla kämmeneen ja sitten sillä kämmenen avulla se ohjataan oikealle paikalle jne. Saa nähdä mitä tästä tulee, mutta koirakokeita on mielenkiintoista tehdä ;) Musta on jotenkin alkanut nimittäin tuntua, että R saa olla mun harjoituskappale, jonka kanssa ei oteta paineita ja kokeillaan sitten vaikka kaikki mahdolliset virheet läpi, niin josko sen seuraavan koiran kanssa olisi vaikka vähän paremmin kartalla ja tavoitteetkin korkeammalla :D Vaikka tietysti koirat on yksilöitä ja toisen kanssa tekee sitten toisenlaisia virheitä, mutta kuitenkin, on edes vähän jotain pohjaa enemmän, mille alkaa rakentamaan.. Ja Rokin kanssa suurin kynnys kokeisiin menolle on vain ja ainoastaan se paikkamakuu. Mä haluaisin, että se on niin pommin varma, ettei nousisi vaikka joku juoksisi sen ylitse, koska muuten saan koko paikallaolon ajan pelätä, että joku muu nousee ja tuo menee ja syö sen..

No, toisella vuorolla harjoiteltiin sitten ruutua. Palkkana namit alustalla, lähetyksiä eri matkoilta. Sitten ilman namialustaa, A kävi koskemmassa ruudun keskelle, koira sinne ja palkka lennosta perään, kun oli oikeassa paikassa. Näitä tehtiin myös niin, että kun koira lähti tulemaan takaisin, lähetin sen lennosta takaisin ruutuun ja tässä selvästi joutui jo pohtimaan mitä piti tehdä. Melkein kuului kun rattaat raksutti ;) Hienosti haki kuitenkin oikean paikan joka kerralla! Harjoiteltiin myös ruudussa makuuta, jolloin kävelin ruudun ulkopuolella ja kävin välillä palkkaamista. Ruudun vieressä harjoiteltiin myös makuusta suoraan seuraamaan tuloa, kun kävelin poispäin, tämä oli R:n mielestä jotenkin tosi outoa, ja selvästi oli että wtf, kun seuraa -käsky tuli niin oudossa paikassa :D