perjantai 28. maaliskuuta 2014

Viimeset aksat

..ainakin tältä keväältä. Saa nähdä josko sitä taas loppukesästä/syksymmällä olisi saumaa aloittaa jossain ryhmässä - jos paikan saa..

Tehtiin taas kahta eri rataa, joissa molemmissa oli paljon hankalia paikkoja. Heti alussa oli ihme säätöä, kun koira ei pysynyt paikallaan! Harvinaista, en muista edes milloin olisi noin tehnyt. Sitähän se kyllä tuppaa tekemään, ettei suoritakaan ekaa estettä ja lähtee (tai yrittää lähteä) siitä sinkoilemaan ympäriinsä, mutta ei juuri koskaan tuollalailla karkaa paikaltaan mun perään. Palkkasin sitten ihan vain pysymisestä ennenkuin aloitettiin. Yhdessä kohtaa olisi pitänyt ehtiä tehdä persjättö, jotta koira olisi osannut sujuvasti kääntyä esteen jälkeen oikealle puolelle, mutta enhän mä mitenkään ehtinyt R:n edelle. Tein sitten takaaleikkauksella, mutta piti reilusti hidastaa ennen hyppyestettä, jotta koira ei hyppää liian pitkälle ja pääsee sujuvasti kääntymään seuraavalle esteelle. Puomin kanssa oli alkuun ongelmaa, kun molemmin puolin puomia oli putket, jolloin mä jouduin kiertämään esteen suht kaukaa, ja tuo koira on niin kiinni mussa radalla, että hyppäsi joka kerta puomin ylösmenolta pois ja meni putkeen.. Saatiin sentään onnistumaan ja alastulolla palkkausta kontaktilla pysymisestä. Meinasi vain olla koira jotenkin niin kiepeillä nakeista (nälkä tekee tehtävänsä? ;)), että meni melkoiseksi säädöksi tämäkin ennenkuin pylly saatiin esteellä pysymään.

Toisella radalla hankaluuksia tuottivat etenkin kepit, jonne menot oli tosi hankalista kulmista ja Rokinhan nyt joutuu saattamaan ihan esteelle asti, kun se ei vaan sitä osaa ja tuntuu että tokkopa ikinä oppiikaan.. Ekalla yrityksellä taisi mennä koko esteen jo ihan kivasti ja kivalla rytmillä, mutta jossain vaiheessa tätäkin sitten säädettiin tuhottoman kauan; mun olis pitänyt päästä edes askeleen edelle koiraa, jotta seuraavana olleelle hypylle lähettäminen olisi onnistunut sujuvammin. Mutta ei, jos yhtään milliä menen koiran mielestä liian kauas niin alkaa oikomaan. Ihan sama vaikka miten pitää kättä koiran kohdalla ja koittaa näin saada sen pysymään. Sitten, kun tuo on välillä niin herkkis, niin jopa kepin jotenkin kolahtaessa rytmi katoaa ja yksi väli jää menemättä tms.. Lopetettiin tämäkin hinkkaus kuitenkin onnistuneeseen suoritukseen.

Muuria suorittaessa toiselle puolelle mennessä oli A houkuttimena ja toisella puolella keinu, ja näissä mun piti olla tosi aikasessa vaiheessa huutamassa seuraava estettä, ettei ehtinyt lukita väärää, koska sinnehän se sitten meinasi vängälläkin karata. Mutta kivat treenit oli ja hyvillä mielin voidaan nyt jättää aksa tauolle (ja hautumaan pojan päähän :D). Ehkä täytyy niitä kontakteja ainakin koittaa käydä hallilla itsekseen reenaamassa.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti