Vihdoin tein myös päätöksen kastroinnista, monen vuoden arpomisen jälkeen. Suurin "este" tälle asialle on ollut näyttelyt, mutta nyt kun vain päätin ettei näyttelyihin enää mennä, niin mitään varsinaista syytä olla kastroimattakaan ei enää ollut. Toivon todella, että se edes hippusen rauhoittaa etenkin ihan arkilenkkeilyä, kun kierrokset ei nousisi ainakaan tyttöjen hajuista ja välillä ihan mahdoton merkkailukin vähenisi. Jospa myös se iso ego muita uroksia kohtaan vähän tasoittuisi. Ja ehkäpä siitä on apua myös ihan treenikentälle, toivon mukaan ainakin! Tietysti vähän pelottaa, jos koira muuttuu ihan "laamaksi" tämän myötä, mutta en jotenkin usko, että se tämän vauhtihirmun kanssa on mahdollista :D
Kastrointi on joulukuun alkupuolella. Toivottavasti R toipuu leikkauksesta pian, luulisi kyllä, koska kyseessä ei kuitenkaan ole mikään valtava operaatio. Treenitavoitteena on tällä hetkellä osallistua tammikuussa meidän seuran möllitokoihin, toki sinne mennään sen mukaan miten leikkauksesta toivutaan.
Kamerakaan ei ole päässyt aikoihin ulkoilemaan, joten kuvat syyskuun mökkireissulta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti