Kadotettu motivaatio

Hups, ompas edellisestä postauksesta jo aikaa! Ei ole jotenkin yhtään inspistä/muka aikaa löytynyt kirjoitella mitään. Jotenkin ollut motivaatio taas hakusessa, vaikka jotain pientä ollaankin treenailtu. Ja jälleen kerran on pohdinnan alla ollut tavoitteet ja treenaaminen Rokin kanssa ylipäänsä.. Kokoajan tulee vain enemmän sellainen olo, että ei ole mahdollista/mulla osaamista saada tota koiraa ikinä sellaiseen tilaan, että uskaltaisin sen kanssa mihinkään kokeeseen mennä. Kun siihen ei vain voi luottaa 110% ettei se kävisi kenenkään päälle, ja kuten varmaan olen ennenkin kirjoittanut, luotto koiraan pitää olla vähintään tuota luokkaa, että kokeeseen voisin hyvillä mielin mennä. Se on nyt taas pari kertaa saanut tilaisuuden yrittää (onneksi vain yrittää!) käydä toisen päälle, ja tämä tapahtuu aivan täysin varoittamatta ja ilman, että toinen sitä mitenkään ainakaan näkyvästi provosoi. Ärsyttää itteä niin paljon, että tekee taas mieli heittää hanskat tiskiin ja jättää se vain ja ainoastaan ihan kotihömppäkoiraksi, se kun on kuitenkin tuollainen hassu hömppä :D Ja myös pallien poisto on käynyt jälleen mielessä, vaikka ei sekään mikään ongelman poistaja tietenkään ole. Jotenkin olisi niin kiva aloittaa ihan puhtaalta pöydältä kaikki hommat. No, saa nähä ilmestyykö motivaatio taas jostain..

Tänään oltiin kuitenkin esineruututreeneissä, kun "koeajettiin" meidän yhdistyksen ensi viikonlopun jälkikisojen ruutu. Mehän ei olla aikoihin tehty muuta kuin omia ruututreenejä, ja viime treeneistäkin on jo aikaa, joten muiden koirien hajut oli kunnon häiriö. Eka esine siten, että appari kävi näyttämässä, jotta varmaan hoksaa mistä kyse. Lähti hyvin ja toi esineen heti. Kokeiltiin vielä toinen esine ilman apuja. Lähti hyvin, mutta selvästi haisteli kaikkea muuta ja kutsuin luokse. Uusi lähetys ja sama homma. Mä en nyt suoraan sanottuna muista kävikö joku tässä välin näyttämässä esinettä vai löysikö sen kyllä itse, mutta jätti ja lähti muille hajuille. Meni lopulta tosi säätämiseksi ja kun koira löysi esineen, minä kiljaisin "tuo", vaikka mun piti olla hiljaa ja silloinhan se tiputti esineen ja pinkoi vaan mun luokse palkan toivossa. Mä tätä jollekin selitin, että en voi kauheasti kehua tai mitään, koska tiputtaa sen, mutta muut oli sitä mieltä, että kannattaa sanoa käsky, joten aloin sekoilemaan ja sanoin sen sitten kuitenkin. No, saatiin esine lopulta perille.

Jonkun mielestä koira paineistuu, koska pudottaa esineen, mutta en ehkä olis samaa mieltä? Musta sille vain tulee niin palkka mieleen sillä hetkellä, että esineet saa jäädä, koska luoksee täyttä päätä mun luokse ja esine vain "unohtuu". Se kuitenkin hakee mun mielestä ainakin tosi hyvin ja vauhdilla ja tuokin vauhdilla luokse. Suurin häiriö on muitten hajut, koska niitä ei olla todellakaan paljoa treenattu. Ja samapa tuo miten menee, kunhan koiralla on kivaa, ei jaksa ressata ;)

Kuulemma Clin Eastwoodin näköä??

Uinnin jälkeinen ketunhäntä